Psalmit141
Listen to this chapter
0:00
0:00
Huutaminen avuksi ja rukous uhrina
1
Daavidin virsi. Herra, minä huudan sinua, riennä minun tyköni. Ota korviisi minun ääneni, kun minä sinua huudan.
2
Minun rukoukseni olkoon suitsutusuhri sinun kasvojesi edessä, minun kätteni kohottaminen olkoon ehtoouhri.
Suun ja sydämen varjeleminen
3
Herra, pane minun suulleni vartija, vartioitse minun huulteni ovea.
4
Älä salli minun sydämeni taipua pahaan, pitämään jumalatonta menoa väärintekijäin kanssa. Minä en tahdo maistaa heidän herkkupalojansa.
Vanhurskaan nuhteen arvo
5
Lyököön minua vanhurskas: se on rakkautta; kurittakoon hän minua: se on öljyä minun päähäni, siitä minun pääni älköön kieltäytykö. Sillä vielä vähän aikaa, niin minun rukoukseni täyttyy, mutta heidän käy pahoin:
6
heidän päämiehensä syöstään kalliolta alas, ja silloin kuullaan minun sanani suloisiksi.
7
Niinkuin maa kynnetään ja kuokitaan, niin ovat meidän luumme hajotetut tuonelan kuilun suulle.
Pyyntö lopullisesta vapautuksesta
8
Mutta sinuun, Herra, Herra, minun silmäni katsovat, sinuun minä turvaan. Älä hylkää minun sieluani.
9
Varjele minua niiden pauloista, jotka minua pyydystävät, väärintekijäin ansoista.
10
Kaatukoot kaikki jumalattomat omiin kuoppiinsa; mutta suo minun ne välttää.
Settings
Reading style
Typeface
Font size px
Reading width chars
Options
Study note