Minun sieluni janoaa Jumalaa
1
Daavidin virsi, kun hän oli Juudan erämaassa. Jumala, sinä olet minun Jumalani, sinua minä etsin varhain; sinua minun sieluni janoaa, sinua halajaa minun ruumiini kuivassa ja nääntyvässä, vedettömässä maassa.
2
Niin minä katselin sinua pyhäkössä, nähdäkseni sinun voimasi ja kunniasi.
3
Sillä sinun armosi on parempi kuin elämä, minun huuleni ylistäkööt sinua.
4
Niin minä kiitän sinua elinaikani, nostan käteni sinun nimeesi.
5
Minun sieluni ravitaan niinkuin lihavuudella ja rasvalla, ja minun suuni ylistää sinua riemuitsevilla huulilla,
6
kun minä vuoteessani sinua muistan ja ajattelen sinua yön vartiohetkinä.
7
Sillä sinä olet minun apuni, ja sinun siipiesi suojassa minä riemuitsen.
8
Minun sieluni riippuu sinussa kiinni, sinun oikea kätesi tukee minua.
Settings