Psalmit 63
Jumalan kaipaus erämaassa 1–2
1
Daavidin virsi, kun hän oli Juudan erämaassa. Jumala, sinä olet minun Jumalani, sinua minä etsin varhain; sinua minun sieluni janoaa, sinua halajaa minun ruumiini kuivassa ja nääntyvässä, vedettömässä maassa.
2
Niin minä katselin sinua pyhäkössä, nähdäkseni sinun voimasi ja kunniasi.
Jumalan armo on elämää parempi 3–8
3
Sillä sinun armosi on parempi kuin elämä, minun huuleni ylistäkööt sinua.
4
Niin minä kiitän sinua elinaikani, nostan käteni sinun nimeesi.
5
Minun sieluni ravitaan niinkuin lihavuudella ja rasvalla, ja minun suuni ylistää sinua riemuitsevilla huulilla,
6
kun minä vuoteessani sinua muistan ja ajattelen sinua yön vartiohetkinä.
7
Sillä sinä olet minun apuni, ja sinun siipiesi suojassa minä riemuitsen.
8
Minun sieluni riippuu sinussa kiinni, sinun oikea kätesi tukee minua.
Luottamus Jumalan tuomioon 9–11
9
Mutta he etsivät minun henkeäni omaksi turmiokseen, he menevät maan syvyyksiin.
10
Heidät annetaan miekalle alttiiksi, he joutuvat aavikkosutten osaksi.
11
Mutta kuningas on iloitseva Jumalassa; hän on jokaisen kerskaus, joka hänen kauttansa vannoo. Sillä valhettelijain suu tukitaan.
Raamatun teksti: Pyhä Raamattu 1933/1938 (Kirkkoraamattu, KR38) · Tekijänoikeudeton
Study note