KAF: Halu pelastukseen vainon keskellä
81
Sinun apuasi minun sieluni ikävöitsee, sinun sanaasi minä panen toivoni.
82
Minun silmäni ikävöitsevät sinun sanaasi; minä kysyn: "Milloin lohdutat minua?"
83
Sillä minä olen kuin nahkaleili savussa, mutta sinun käskyjäsi minä en unhota.
84
Kuinka harvat ovat palvelijasi päivät! Milloin sinä tuomitset minun vainoojani?
85
Julkeat kaivavat minulle kuoppia, ne, jotka eivät elä sinun lakisi mukaan.
86
Kaikki sinun käskysi ovat todet; syyttä he minua vainoavat; auta minua.
87
He ovat minut miltei tuhonneet tässä maassa, mutta minä en ole hyljännyt sinun asetuksiasi.
88
Virvoita minua armosi jälkeen, niin minä noudatan sinun suusi todistuksia.
Settings