Psalmit56
Listen to this chapter
0:00
0:00
Pyyntö armosta sorron keskellä
1
Veisuunjohtajalle; veisataan kuin: "Mykkä kyyhkynen kaukaisessa maassa". Daavidin laulu, kun filistealaiset ottivat hänet kiinni Gatissa. Jumala, ole minulle armollinen, sillä ihmiset minua polkevat, joka päivä he sotivat minua vastaan, ahdistavat minua.
2
Joka päivä minun vihamieheni minua polkevat; sillä paljon on niitä, jotka ylpeästi sotivat minua vastaan.
3
Mutta sinä päivänä, jota minä pelkään, minä turvaan sinuun.
4
Jumalaan minä luotan ja ylistän hänen sanaansa, Jumalaan minä turvaan enkä pelkää. Mitä liha minulle tekisi?
Vihollisten pahansuopa juonittelu
5
Joka päivä he vääntelevät minun sanojani, kaikki heidän ajatuksensa tarkoittavat minulle pahaa.
6
He ahdistavat, he väijyvät minua, he vakoilevat minun askeleitani, sillä he tavoittavat minun henkeäni.
7
Hekö pahuudessaan pelastuisivat? Syökse, Jumala, vihassasi kansat maahan.
Jumala muistaa kärsimykseni
8
Sinä olet lukenut minun pakolaispäiväni; pane leiliisi minun kyyneleeni, ovathan ne sinun kirjassasi.
9
Kerran väistyvät minun viholliseni, sinä päivänä, jona minä huudan; minä tiedän, että Jumala on minun puolellani.
10
Jumalaan minä luotan ja ylistän hänen sanaansa, Herraan minä luotan ja ylistän hänen sanaansa.
11
Jumalaan minä turvaan enkä pelkää. Mitä ihminen minulle tekisi?
Pelastuksesta annettu ylistyslupaus
12
Minulla on lupaus täytettävänä sinulle, Jumala; minä maksan sinulle kiitosuhrit.
13
Sillä sinä pelastit minun sieluni kuolemasta, minun jalkani kompastumasta, että minä vaeltaisin Jumalan edessä, eläväin valkeudessa.
Settings
Reading style
Typeface
Font size px
Reading width chars
Options
Study note