Suomi

Psalmit 52

Jumalaton kerskaaja tuomitaan 1–4

1
Veisuunjohtajalle; Daavidin mietevirsi, kun edomilainen Dooeg tuli ja ilmoitti Saulille, sanoen hänelle: "Daavid on mennyt Ahimelekin taloon". Miksi kerskaat pahuudestasi, sinä väkivaltainen? Jumalan armo pysyy alati.
2
Sinun kielesi punoo turmiota, se on kuin terävä partaveitsi, sinä petoksen tekijä.
3
Sinä rakastat pahaa etkä hyvää, sinä puhut valhetta etkä totta. Sela.
4
Sinä rakastat kaikkia surman sanoja, sinä kavala kieli.

Jumalan tuomion varmuus 5–7

5
Sentähden myös Jumala kukistaa sinut ainiaaksi, hän tarttuu sinuun ja raastaa sinut majastasi, repäisee sinut juurinesi elävien maasta. Sela.
6
Ja vanhurskaat näkevät sen ja pelkäävät, ja he nauravat häntä:
7
"Katso, siinä on mies, joka ei pitänyt Jumalaa turvanansa, vaan luotti suureen rikkauteensa ja röyhkeili häijyydessänsä".

Vanhurskaan turvallisuus 8–9

8
Mutta minä olen kuin viheriöitsevä öljypuu Jumalan huoneessa, minä turvaan Jumalan armoon aina ja iankaikkisesti.
9
Minä kiitän sinua iäti, että sen teit, ja minä odotan sinun hurskaittesi edessä sinun nimeäsi, sillä se on hyvä.

Raamatun teksti: Pyhä Raamattu 1933/1938 (Kirkkoraamattu, KR38) · Tekijänoikeudeton