Psalmit116

Rakkauden tunnustus Herralle

Minä rakastan Herraa, sillä hän kuulee minun ääneni ja rukoukseni;

sillä hän on kallistanut korvansa minun puoleeni, ja minä huudan häntä avuksi kaiken elinaikani.

Kuoleman paulat piirittivät minut, tuonelan ahdistukset kohtasivat minua; minä jouduin hätään ja murheeseen.

Mutta minä huusin avukseni Herran nimeä: "Oi Herra, pelasta minun sieluni!"

Herra on armollinen ja vanhurskas, meidän Jumalamme on laupias.

Herra varjelee yksinkertaiset; minä olin viheliäinen, mutta hän auttoi minua.

Palaja, sieluni, takaisin lepoosi, sillä Herra on tehnyt sinulle hyvin.

Sillä sinä olet pelastanut minun sieluni kuolemasta, minun silmäni kyynelistä, jalkani kompastumasta.

Minä saan vaeltaa Herran kasvojen edessä elävien maassa.

Minä uskon, sentähden minä puhun, minä, joka olin kovin vaivattu.

Minä sanoin hädässäni: "Kaikki ihmiset ovat valhettelijoita".

Kuinka minä maksan Herralle kaikki hänen hyvät tekonsa minua kohtaan?

Minä kohotan pelastuksen maljan ja huudan avukseni Herran nimeä.

Minä täytän lupaukseni Herralle kaiken hänen kansansa edessä.

Kallis on Herran silmissä hänen hurskaittensa kuolema.

Oi Herra, minä olen sinun palvelijasi, sinun palvelijasi minä olen, sinun palvelijattaresi poika! Sinä päästit minun siteeni.

Sinulle minä uhraan kiitosuhrin ja huudan avukseni Herran nimeä.

Minä täytän lupaukseni Herralle kaiken hänen kansansa edessä

Herran huoneen esikartanoissa, sinun keskelläsi, Jerusalem. Halleluja!