Psalmit 104:5-18
5
Sinä asetit maan perustuksillensa, niin että se pysyy horjumatta iankaikkisesti.
6
Sinä peitit sen syvyyden vesillä kuin vaatteella: vuoria ylempänä seisoivat vedet.
7
Mutta ne pakenivat sinun nuhteluasi, sinun jylinääsi ne juoksivat pakoon;
8
vuoret kohosivat ja laaksot laskeutuivat paikkoihin, jotka sinä olit niille valmistanut.
9
Sinä panit rajan, jonka yli vedet eivät käy eivätkä palaja peittämään maata.
10
Sinä kuohutit laaksoista lähteet, jotka vuorten välillä vuotavat.
11
Ne antavat juoman kaikille metsän eläimille, villiaasit niistä janonsa sammuttavat.
12
Niiden partailla asuvat taivaan linnut ja visertävät lehvien välissä.
13
Saleistasi sinä kastelet vuoret, sinun töittesi hedelmistä maa saa ravintonsa.
14
Sinä kasvatat ruohon karjalle ja kasvit ihmisen tarpeeksi. Niin sinä tuotat maasta leivän
15
ja viinin, joka ilahuttaa ihmisen sydämen; niin sinä saatat kasvot öljystä kiiltäviksi, ja leipä vahvistaa ihmisen sydäntä.
16
Ravintonsa saavat myös Herran puut, Libanonin setrit, jotka hän on istuttanut.
17
Niissä lintuset pesivät, ja haikaroilla on majansa kypresseissä.
18
Korkeat vuoret ovat kauristen hallussa, kallionkolot ovat tamaanien suoja.
Raamatun teksti: Pyhä Raamattu 1933/1938 (Kirkkoraamattu, KR38) · Tekijänoikeudeton